Tietoja verkostosta Pohjoismainen puukaupunkiverkosto
Tausta
Verkosto haluaa olla foorumi kaikille, jotka ovat kiinnostuneita historiallisesta, pohjoismaisesta puukaupungista, niille, jotka asuvat ja työskentelevät kunnissa, joiden historia ja identiteetti liittyvät siihen, sekä niille, jotka ovat mukana muilla tavoin. Se syntyi Trondheimissa vuonna 2016 järjestetyn puukaupunkikonferenssin yhteydessä neljän pohjoismaisen rakennuskulttuuriyhdistyksen aloitteesta.
Tavoitteena on vahvistaa puukaupunkeja kulttuuriperintönä, elinympäristönä ja matkakohteena. Yhteistyössä on monia asioita:
Miten edistämme eloisaa ja houkuttelevaa kaupungin keskustaa, jossa ainutlaatuiset ominaisuudet luovat lisäarvoa sekä asukkaille että vierailijoille? Miten levitämme tietoa kiinteistönomistajille huolellisesta kunnossapidosta ja miten luomme ylpeyttä ympäristöstä? Miten ratkaisemme rahoituksen, saavutettavuuden, energiatarpeen, paloturvallisuuden ja väritysohjelmat? Miltä työkalut näyttävät sekä säilyttämiseksi että muutoksen sallimiseksi? Miten rakennetaan uutta historiallisessa ympäristössä?
Visio oli ja on elävä verkosto, joka inspiroi, kokoaa ja levittää tietoa. Sen pitäisi pystyä tarjoamaan:
• foorumi inspiraatiota, kokemusten vaihtoa ja keskustelua varten
• opintomatkat ja vuosittaiset temaattiset tapaamiset, joita järjestetään eri puolilla Pohjoismaita
• yhteiset tutkimushankkeet yhteistyössä yliopistojen ja teollisuuslaitosten kanssa
• yhteinen markkinointi ja tietomateriaalin yhteistuotanto
Verkosto on suunnattu kaikille puukaupungin (ml. tanskalaisen ristikkokaupungin) parissa eri tavoin työskenteleville ja siellä asuville: arkkitehdit ja suunnittelijat, antikvariaatit ja tutkijat, liike-elämästä ja matkailusta vastaavat sekä asunnonomistajat.
Kieli
Verkon kieli on skandinaavia. Jos johtokunta hyväksyy tämän ja Trondheimin konferenssin osallistujien kysely osoittaa, että skandinaavisen kannatus on vahvaa myös suomenkielisessä ryhmässä, jos tanskalaiset yrittävät "ruotsoida" ääntämisensä ja jos englantia saa käyttää "varakieli".
Kielen valinta ei ole kategorinen. Yhteistyö tapahtuu periaatteessa skandinaavisilla kielillä, mutta halukkaat voivat puhua englantia. Tämän ei kuitenkaan pitäisi johtaa siihen, että kaikki alkavat puhua englantia.
Argumentit skandinaavisen linjan puolesta ovat selvät. Käsitemaailma on suomen ja ruotsin kielessä pitkälti sama, kiitos vuosisatoja jatkuneen kulttuurisen ja yhteiskunnallisen yhteisön Ruotsin ja Suomen välillä.