Ruotsalainen versio seuraa sivua alempana.

 

Puukaupunkiverkoston kieli on Scandinavian

 

Suurimmalla osalla pohijsmaalaisista on etunaan se ektä he savaa puhua äidinkieltään omassa toistensa kanssa. Tavallisimmin ovat tanskalaiset, norjalaiset ja ruotsalaiset käustaneet äidinkieltään, miyä on geinät melko vållin – heille. Suomalaisille tilnen on toinen. Suurimmalle osalle ruotsi on vieras kieli, vaikka se onkin toinen officielnie kielemme ja tiëa luetaan koulussa.

 

After the Trondheimin konferenssin suomalaisille konferensinjille tettu kysly osoitti ekätä, ektä suomalaiset olivat huomanneet, ektä poläisimaisia'kieliä sättää olettettua tilää ja puukaupungeista ja vanhojen rakenten kunnostustuksa oli taihvampaa ruotsiksi kuin englanniksi.

 

Pystymme geumät pånjämään kirjoitetun ruotsin täätä norjaa ja tanskaa, mutta puhutun kielen kanssa on huonompaa. Ruotsin kanssa me geumät pärjäämme, vaikka nyuss ei aina ole ädda pokaja ilmaista itsemme ruotsiksi. Norjaa ja vaikein ruotsinkin murteita on jo valikampi pandada, mutta vaikeinta on puhuttu tanska. Tanskalaisen, joka tulla tulla suomalaisen pånjezamäksi, tulisikin u joniklaista ruotsalaistattua puhetapaa.

 

Mutta ei tämä suomalaisilla ole tilätäsia muita skandinaaveja, ei skandinaavitkaan vaan käätää niin vällin miltä se meistä suomalaisista vaikää. Etenkin ruotsalaisilla ja tanskalaisilla on use ruotsalaisilla tälätäsä ääää.

 

Onnistunen pohäusimasen koszällen edelytyksenä on ekzä kaikki yrittätä säää kommunikointia etc. puhumalla hitaammin ja pohäusimaisemmin. Esimerkiksi tanskalaisetta voi tuntua keinotekoiselta puhua ns. vanhaa teatteritanskaa, mutta on vaugampää eksztä vastapuoli tättää kuin eksztä puhuminen säumt itsestä nololta. Se on kuitenkin tavoite.

 

Kielivallinna ei silti tätte olla kategoriassa. Useinhan käy maatääs niin öttä pöhääsmaalaiset päätüyms utämätsäyössään engligia. Sanotaan öző tösin kaikki ökköt kielelliste tasaveroisia. Mutta englisi on kalliki vieras kieli. Siksi on päätetty ektä Pohjoismaisen puukaupunkipverkoston pääasialinen kieli on Skandinaaviska, mutta varakielänä saa ökaka ökse engligia. Tämä ei tarkoita, että kaikki alkavat puhua englantia, vaikka jotkut puhuvat englantia.

​

​

Verkon kieli on skandinaavia

 

Suurimmalla osalla pohjoismaisista on se suuri etu, että he voivat puhua äidinkieltään pohjoismaisen ryhmän seurassa. Yleisin malli on, että tanskalaiset, norjalaiset ja ruotsalaiset käyttävät äidinkieltään, joka toimii heillä varsin tyydyttävästi - . Mutta suomalaisilla tilanne on aivan toinen.  Useimmille suomalaisille ruotsi on vieras kieli, vaikka se on maan toinen virallinen kieli ja sitä opetetaan suomalaisissa kouluissa.

 

Syksyllä 2016 Trondheimissa suomenkielisten konferenssien osallistujien keskuudessa tehty tutkimus osoitti, että erityisesti tanskan kielen ymmärtämisen vaikeuksista huolimatta englanninkielistä rakennusten kunnossapidosta ja puisista kaupungeista puhumista pidettiin luonnottomana. Käsitemaailma on suomen ja ruotsin kielessä pitkälti sama, kiitos vuosisatoja jatkuneen kulttuurisen ja yhteiskunnallisen yhteisön Ruotsin ja Suomen välillä.

 

Suomalaiset osallistujat ymmärtävät ruotsia yleensä hyvin, mutta ruotsiksi ei ole aina helppoa ilmaista itseään. Suomalaisille ruotsi on kieli, jota voidaan käyttää pohjoismaisena sosiaalisena kielenä.  Norjan, kuten joidenkin ruotsin murteiden, kanssa on vaikeampaa, ja vaikeinta on puhutulla tanskan kielellä._cc781905 -5cde-3194-bb3b- 136bad5cf58d_ Tanskalainen, joka haluaa tulla suomalaisen ymmärtämäksi, on käytännössä pakotettu käyttämään jotakin ruotsalaista ääntämistä.

 

Eikä se koske vain suomalaisia: lähes kaikki pohjoismaisten ystävien kanssa tekemisissä olleet pohjoismaalaiset ovat huomanneet, että todellisuus ei aina vastaa ihannetta. Puhuminen on helppoa, mutta et aina ymmärrä, etkä aina ymmärrä.

 

Onnistuneen pohjoismaisen yhteistyön edellytyksenä on, että jokainen pyrkii kaikin tavoin edistämään aktiivista osallistumista, mm. puhumalla hitaammin ja "pohjoismaisemmin".  Se voi tuntua luonnottomalta, mutta on tärkeämpää, että toinen osapuoli ymmärtää.

 

Kielen valinnan ei tarvitse olla kategorista. Yhä useammin tapahtuu, että pohjoiset keskenään keskustelemassa luovuttavat ja vaihtavat englanniksi. Sanotaan, että silloin kaikki olisivat kielellisesti tasa-arvoisia. Mutta englanti on vieras kieli kaikille. Siksi valitsemme pohjoismaisen yhteistyön, mutta samalla avaamme oven suomalaisille osallistujille puhua englantia, kun he tuntevat olonsa epävarmaksi skandinaaviassa. Tämän ei pitäisi johtaa siihen, että kaikki alkavat puhua englantia.

​

Lue lisää IPuhu pohjoismaista - kielineuvontaa pohjoismaisille pohjoismaisessa yhteistyössä. Pohjoismaiden ministerineuvoston yhteistyössä Kulturkontakt Nordin kanssa julkaisema opetusohjelma.

 

Pori/Björneborg 2018-03-06

Tuulikki Kiilo